Merihonka Logbook

Hei, tämä on meidän yhteinen tiedotussivu, jonne laitetaan jotain silloin kun tuntuu siltä :) Mitään julkaisemisen pakkopullaa tästä ei ole tarkoitus tehdä.

Talvi 2019 Elämä Janin avosydänleikkauksen jälkeen

Leikkauksen syy oli hiippa- eli mitraaliläpän vuoto ja oli vielä irtikin parista kohtaa. Kun veri ei kiertänyt kunnolla, hapetus oli heikompaa ja rasitti myös vasenta kammiota, johon kehittyi laajentuma. Tuli myös eteisvärinää. Pitihän se sitten korjata.

Kävin avosydänleikkauksessa elokuussa 2017 ja olen siitä toipunut tosi hyvin. Sydän oli stopissa vajaat kaksi tuntia, jonka aikana keuhkokone hapetti veren. Tuntui silti kuin olisin nukkunut vain silmänräpäyksen. Kun heräsin, olo tuntui kyborgilta kun letkua ja johtoa riitti. Onneksi niistä pääsi pikku hiljaa. Operaatio oli tiistaina, sunnuntaina tuli siirto Jämsän sairaalaan, josta pääsin kotiin keskiviikkona.

Seuraavat 12 kk olikin eriasteista toipumista. Joka kuukausi tuli lisää asioita, joita sain tehdä. Itse yllätyin eniten siitä, että vain 2,5 vk leikkauksen jälkeen en enää tarvinnut särkylääkettä vaikka rintalastan luutuminen oli vielä kesken. Olo oli hyvä, kiertoliikkeet toki tuntui rinnassa.

Parikymmentä vuotta sitten tämä olisi automaattisesti merkinnyt keinoläppää ja hyytymisenestolääkkeen syömistä lopun ikää. Leikkaava kirurgi oli Pirjolle sanonut, että olihan se läppä aika rispaantunut, mutta sai siitä vielä tehtyä toimivan. Eli tällä hetkellä en tarvitse mitään lääkitystä sydämelle. Hienoa, että Taivaan Isä on lääkäreitä siunannut tällaisella osaamisella. Nykyään joitain läppäkorjauksia tehdään jopa sydämen toimiessa. Aikamoista! Nyt olen lopun ikääni vetoketjumies eli rintalasta merkitty leikkuuarvella.

Viime kesänä ajoin taas pyörällä ja moottorisahalla pätkin puita. Hikisin homma oli kun lainatraktorin halkaisuruuvilla haloin isoja männystä sahattuja lohkoja. Ensin puoliksi, sitten taas puoliksi. Yhdestä mötikästä tuli 16 pienempää. Pöllien kanssa touhutessa ei puuskuttanut, eikä tuntunut rinnassa yhtään. Käsistä vain loppuivat voimat päivät päätteeksi, kun ei tuollaista työtä jatkuvasti tee :)

Keväällä kammio oli palautunut normaalimittoihin, mutta eteisvärinä vielä jatkui. Kävin rytmin siirrossa. Ekalla kerralla ei vielä korjaantunut eli uusi mäkilähtö. Sen jälkeen sinusrytmi palasi.

Kuulemma täysin 100% tila ei palaudu, mutta ennen leikkausta olin kyllä kaukana sadasta prosentista :D Jatkoajalla tässä eletään joka tapauksessa.

Jani

Kesä 2017 Päivitys Janin terveydentilasta

Useamman vuoden ajan seurattu läpän vuoto sekä kammion laajentuma on nyt edennyt tilaan, jossa eteisvärinä on koko ajan päällä, eikä rytminsiirtokaan muuttanut tilannetta, joten läpän korjaus on nyt edessä. Se tehdään avosydänleikkauksella, joten konepelti on auki ja sydän pysähdyksissä loppukesästä (leikkausaika siirtyi keväältä loppukesälle). Näin ollen kampanjoin kuntavaaleissa vointini mukaan. Pyrin tulemaan torille ja ehdokastilaisuuksiin juttelemaan, joten nähdään siellä tai vaikka kaupan kassajonossa :) Leikkauksesta toipumisen jälkeen (loppusyksystä) olen taas voimissani ja valmis ajattelemaan Jämsän asioita.

Syksy 2016 Sydänoireita

Jokunen vuosi taaksepäin minun piti mennä Auliksen olympialaisiin juoksemaan sata metriä isien sarjassa. Pari päivää ennen kisoja tuli rintakipua, joka ei sitten ottanut lieventyäkseen. Kävin sairaalalla tutkimuksissa. Totesivat ettei ole sydänkohtaus, vaan lihaskramppia, mutta sydämestä kuuluu systolinen sivuääni. Passittivat sitten sydänultraan, jossa todettiin, että mitraaliläppä ei mennyt kunnolla kiinni. Tilaa alettiin seurata.

Hyvä, etten mennyt siihen juoksukilpailuun. Olisi saattanut mies hyytyä matkalle.