Suomen talouden pohja murentunut

Suomesta on lähtenyt paljon valmistavan teollisuuden toimintoja maan ulkopuolelle. Jokainen muutos on hävittänyt paljon oheistoimintojen työtä. Valmistava, vuorotyötä käyttävä teollisuus tarvitsee raaka-aineiden tai komponenttien tuomista sisään, valmistusta, siivoamista, henkilökuntaravintolaa, valmiiden tavaroiden uloskuljetusta jne. Mikäli muutama toimihenkilö suunnittelee muualla valmistettavaa tavaraa, tästä ei paljoa kerry paikallistalouteen tai Suomen talouteen, erityisesti, jos yrityksen pääpaikka on Suomen ulkopuolella. Monessa maassa teollisuutta sitovat ympäristömääräykset ovat lepsumpia kuin Suomessa tai jopa olemattomia. Minusta Jussi Halla-aho sanoi asian naulan kantaan: 'Suomalainen savupiippu on ekoteko.'

Talouselämä kertoi vuonna 2004 Sievin kenkätehtaan päätöksestä pitää tuotanto Suomessa. Eräs perusteluista oli se, että jos teettää kenkiä kaukoidässä ja tulee virhe, sutta ehtii tulla paljon ennen kuin huomataan. Ja henkilöstöä on koko ajan menossa sinne tai tulossa sieltä. Itse lisäisin tähän, että paikallisen tuotannon perustaminen ja tuotannon tehokkuuden sekä laadun varmistaminen että korruption vastustaminen sitoo voimavaroja ja syö ulkoistamisen etuja. Sievin kenkätehtaan toiminta on hyvä esimerkki vastuullisesta toiminnasta, jollaista Suomessa vielä on. Meidän suomalaisten pitäisi olla valmiit maksamaan hieman enemmän laadukkaasta, kotimaassa valmistetusta tuotteesta. Ostin aikoinaan talvikengät jotka kestivät 12 vuotta. Valmistajan mentyä nurin samanlaisia ei enää ollut saatavilla. Samalla tuotenimellä myydyt, ulkomailla valmistetut ovat nyt neljän vuoden jälkeen poistokunnossa. On ekologisempaa ostaa hyvää laatua harvemmin kuin huonoa laatua usein. Huonossa laadussa menee raha hukkaan.

Teollisen rakennemuutoksen myötä talouden pohja on kaventunut niin paljon, että ei voi enää ajatella talouden lähtevän nousuun samalla kun maailman talous tokenee. Kun oman taloutemme pohja on kaventunut ja käynyt epävarmemmaksi, meillä ei ole varaa olla mukana yhteisvastuullisesti paikkaamassa huonommin asiansa hoitaneiden taloutta. Mitä takeita muuten on, että Suomi saisi mitään apuja jos oltaisiin niin huonossa jamassa? Luulen, että siinä vaiheessa kirstut olisivat muuallakin tyhjät ja syitä kyllä löytyisi miksi jäätäisiin kuin nallit kalliolle.

Suomi on elänyt velkaa ottaen vuodesta 2008 lähtien. Nyt Koronan takia Suomi on ottanut velkaa miljardeittain. Kun nämä lainat tulevat maksuun, olo on kuin entisaikojen devalvointien jälkeen. Kultaisella 80-luvulla julkisuudessa näkyvästi ollut sijoittaja Jukka Keitele sanoi Hyvät Herrat TV-ohjelmassa 1990-luvun alussa hyvin osuvasti: Devalvaatio on kuin laskisi talvella housuihinsa. Hetken aikaa lämmittää, sitten tulee entistä kylmempi. Tämä on juuri se, mikä minua huolettaa oman ja tulevien sukupolvien osalta. En halua, että muiden maiden huonon taloudenhoidon ja muun hallintokukkasten takia suomalaisten hyvinvoinnista leikataan pois. Kuluja karsiessa pitää katsoa myös mitkä ovat jatkuvia ja kumuloituvia kuluja sekä puuttua syihin, mitkä kasvattavat näitä kuluja.

Summa summarum: Kirstuun tulee vähemmän kuin ennen, vastuita ja kuluja on enemmän. Erotus on joko kuitattava velalla tai sitten saatava tulot vastaamaan menoja. Perussuomalaiset puhuvat oikeista kansalaisten elämään vaikuttavista asioista. Kehtaako joku kuitata sen populismina? Ymmärtääkö urbaaniympäristössä asuva citysinkku maaseudulla asuvan leskeksi jääneen maatilanemännän ahdinkoa?